Länsirata on Kirkkonummen seuraavan sadan vuoden päätös

Kirkkonummen kunnanvaltuusto tekee tänään 8.12.2025 historiallisen päätöksen sen suhteen, onko Kirkkonummi mukana Länsiradassa vai eikö ole. Kunnan pitkän aikavälin kehityskuvat ovat vuosikymmeniä perustuneet kahteen ratayhteyteen. Kunnalla on hyvin rajallisesti omia "suuria" tulevaisuusvisioita, jotka loisivat vastaavan mittaluokan rungon erityisesti pohjoisen alueen kehittämiselle – Länsirata on sellainen.

Länsirata ei ole tyhjästä ilmestynyt hanke, eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun länteen suuntautuvaa ratapolitiikkaa tehdään tavalla, joka uhkaa jättää pohjoisen Kirkkonummen sivuun. 1970-luvulla Rantarata päätettiin linjata niin, että painopiste siirtyi Karjaalle, ja myöhemmin ELSA-rata – suora yhteys Espoosta Lohjan ja Salon suuntaan – kaatui. Nyt meillä on jälleen edessämme ratkaisu, joka määrittää, jääkö pohjoinen Kirkkonummi moottoritien rampiksi vai osaksi modernia raidekäytävää. Länsirata on vain tämän pitkän kehityskulun uusin, mutta ehkä tärkein vaihe.

Länsirata ei ole pelkkä raidehanke, vaan kasvun selkäranka koko läntiselle Etelä-Suomelle. Se avaa noin 1,5 miljoonan ihmisen yhteisen työmarkkina-alueen ja kytkee pääkaupunkiseudun vahvemmin omaan lähialueeseensa. Pelkästään Helsingin ja Lohjan välille arvioidaan syntyvän jopa seitsemän miljoonaa lähiliikenteen matkaa vuodessa – kysyntä nopealle ja luotettavalle raideyhteydelle on siis jo olemassa. Tämä on elinvoimaa: ihmisiä, jotka voivat aidosti valita työn, opiskelun ja asumisen laajemmalta alueelta ja silti liikkua sujuvasti arjessaan.

Asukkaiden arjen sujuvuuden lisäksi Länsirata mahdollistaa jopa kuuden miljardin euron yksityiset investoinnit, tuhansia työpaikkoja ja uusia asuinalueita radan varrelle. Kysymys Kirkkonummen kannalta ei ole siitä, tuleeko hanke vai ei – suuret osakaskunnat vievät rataa eteenpäin joka tapauksessa. Kysymys on siitä, otammeko oman osamme tästä kasvusta vai katsommeko sivusta, kun investoinnit, työpaikat ja uudet palvelut suuntautuvat muualle.

Hyvät joukkoliikenneyhteydet nostavat alueen vetovoimaa, vahvistavat asuntojen ja tonttien arvoa ja tekevät arjesta sujuvampaa: työ, opiskelu ja harrastukset ovat saavutettavissa ilman, että jokainen matka tehdään autolla. Pahimmillaan pohjoisesta Kirkkonummesta tulee joukkoliikenteen katvealue, jonka ohi junat kulkevat pysähtymättä – parhaimmillaan Veikkolasta tulee aseman myötä aidosti tulevaisuuden keskus, ei vain moottoritien ramppi. Pohjois-Kirkkonummelle on jo rakennettu moderni palveluverkko: koulut, päiväkodit ja peruspalvelut ovat olemassa, ne vain tarvitsevat riittävästi käyttäjiä säilyäkseen elinvoimaisina. Länsirata juuri mahdollistaa tämän.

Suurissa infrahankkeissa vaikutusaika on pitkä, 50–100 vuotta. Kustannukset tulevat eteen ennen hyötyjä, joten niitä on helppo vastustaa. Hyödyt – uudet työpaikat, investoinnit, laajentunut työssäkäynti- ja opiskelualue, parempi huoltovarmuus ja ilmastoviisaampi liikkuminen – näkyvät vasta vuosien päästä. Juuri nämä pitkän aikavälin vaikutukset ovat Kirkkonummen elinvoiman kannalta ratkaisevia, sekä pohjoisessa että etelässä. Elinvoiman edistämistä eri puolilla kuntaa ei pitäisi lyhytnäköisesti nähdä toisiaan poissulkevana.

Tänään valtuustossa valitsemme joko takertua lyhyen aikavälin pelkoihin tai katsoa asioita pidemmällä. Minusta meidän tulee nähdä Länsirata mahdollisuutena: keinona vahvistaa kunnan elinvoimaa, turvata kunnan kehitystä laajasti ja liittää pohjoinen Kirkkonummi osaksi kasvavaa, elinvoimaista raidekäytävää – ei jäädä katsomaan sivusta, kun seuraavan sadan vuoden yhteydet päätetään ilman meitä.

Mediassa: 

YLE 8.12.2025  Osa kirkko­nummelaisista pelkää kylänsä slummiutuvan, jos länsirata tulee – miljoonapäätös edessä tänä iltana

Länsiväylä 1.12.2025 Länsirata | Kirkkonummen kunnanhallitus sanoi ei länsiradalle