Tarvitsemme kasvua ja työtä – talouden sopeutus ei ole itseisarvo

Näissä vaaleissa valtion taloudesta ja velasta puhutaan paljon. Joidenkin mielestä liikaakin. Kiistämätön tosiasia kuitenkin on, että Suomen julkinen sektori eli valtio, kunnat ja hyvinvointialueet velkaantuvat kiihtyvää tahtia. Ennen pitkää kestämättömänä jatkunut velanotto johtaa pahimmillaan hallitsemattomaan sopeutukseen eli voimakkaaseen palvelujen alasajoon ja tukien leikkauksiin. Julkistaloutemme tasapainotus on käynnistettävä nyt, kun tarvittavat toimenpiteet vielä voidaan tehdä hallitusti ja porrastetusti.

Valtionvarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden sopeutustarve seuraavan kahden vaalikauden aikana on yhteensä 9 miljardia euroa. Valtiovarainministeriö julkaisi pari viikkoa sitten ehdotuksia seuraavalle hallitukselle siitä, miten julkisia menoja voitaisiin sopeuttaa sekä menoleikkauksin, että veronkorotuksin. Tämä rinnalla tarvitsemme kasvutoimia, joista lisää jäljempänä.

LISÄVELANOTTO EI KORJAA ONGELMIA EIKÄ PARANNA HYVINVOINTIAMME

Lähes kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että velkaantumista ei voi loputtomasti jatkaa, vaan talous on saatava kestävälle pohjalle. Esitetyt keinot ovat kuitenkin varsin erilaisia, osa jopa toiveajatteluun pohjautuvia. Näissä vaaleissa onkin kyse siitä, millä tavoin taloutta pyritään tasapainottamaan: toiveajattelulla, veronkorotuksilla, vai säästöillä?

Politiikan yksi keskeisimmistä tarkoituksista ovat arvovalinnat eli asioiden priorisointi. Kokoomus on esittänyt, että seuraavan vaalikauden aikana julkista taloutta vahvistetaan 8 miljardilla eurolla. Tästä 2 miljardia euroa on laskettu saatavan työllisyysasteen vahvistumisella. Loput 6 miljardia euroa on tarkoitus säästää menoissa kustannusten kasvua hillitsemällä ja kustannuksia supistamalla. Kokoomus ei halua leikata silkasta leikkaamisen ilosta. Päinvastoin, Kokoomus haluaa mahdollistaa kestävän tulevaisuuden ja kasvun. Pelkällä lisävelanotolla tämä ei onnistu. Siksi seuraavan hallituksen on tehtävä myös menosopeutusta.

Ihmisten ostovoimaan vaikuttavien veronkorotusten mahdollisuus on hyvin pieni. Suomessa on jo yksi maailman korkeimpia kokonaisveroasteita. Maailmantilanteen takia kustannukset nousevat muutenkin: ruoan ja energian hintojen nousu pistää kotitaloudet ahtaalle. Palkansaajien ostovoiman ennustetaan tänä vuonna (2023) laskevan entisestään. Suomalaiset kotitaloudet ovat läntisen Euroopan vertailussa vähävaraisimpien kotitalouksien joukossa. Esimerkiksi keskiverto ruotsalaisen varallisuus on kolme kertaa keskivertosuomalaisen varallisuutta suurempi. Jo nyt vähemmistö suomalaisista rahoittaa työtä tekemällä enemmistön etuudet ja palvelut: Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksen mukaan 34% eli vain reilu kolmannes väestöstä on niin sanottuja yhteiskunnan kannattelijoita. Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä tilanne on vaarassa edelleen heikentyä. Siksi tarvitsemme talouden tasapainotusta, järkevää päätöksentekoa vero- ja elinkeinopolitiikassa sekä kaikki kynnelle kykenevät töihin.

KASVUN EVÄITÄ / RAKENNUSPUITA

Suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityssektorille. Noin 8/10 uudesta työpaikasta, jotka kaiken lisäksi syntyvät markkinaehtoisesti. Kaikki työ ja yrittäminen on arvokasta sen lisäksi, että ahkeruuden tulisi aina olla joutenoloa kannattavampaa. Kuitenkin, keskisuuret yrityksemme työllistävät, investoivat, haluavat kasvaa ja kansainvälistyä. Monella näistä yrityksistä on myös omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Siksi seuraavan hallituksen tulisikin työskennellä voimakkaasti yritysten yleisten toimintaedellytysten kehittämisen eteen, kuten pitää verotuksemme kilpailukykyisenä, sujuvoittaa yritysten omistajavaihdoksia, investointien luvitusprosesseja, huolehtia tie-, raide- ja väyläinfrasta, tki-panostuksista (4% bkt:sta), helpottaa työ- ja osaamisperäistä maahanmuuttoa, luopua tarveharkinnasta sekä pyrkiä lisäämään paikallista sopimista. Lisäksi sinivalkoisen teollisuutemme vähähiilistyminen on kansantaloudellemme valtava mahdollisuus, jos kykenemme viemään tuotteita ja palveluita kansainvälisille markkinoille. Kyse on siis laajasta keinovalikoimasta, joka on laitettava käyntiin heti työnsä aloittavan hallituksen kauden alussa. Keinoja Suomen nostamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi on, jos niin haluamme ja päätämme. Velkaantumisen ja tempputyöllistämisen tie on kertakaikkiaan kuljettu loppuun.

Ikäluokien pienentyessä kaikki kynnelle kykenevät tarvitaan töihin. Tämäkään ei silti eikä yksin riitä. Esimerkiksi sotealan on lähivuosina arvioitu tarvitsevan jopa yli 17 000 hoitajaa. Tarvitaan opiskelupaikkoja. Niin hoitoalalalle kuin insinööritieteisiin. Ja moneen muuhun. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Liian vähän puhutaan myös siitä, että jäämme muita pohjoismaita jälkeen työn tuottavuudessa. Työn tuottavuuden kasvu on laskenut erityisesti Suomessa. Kilpailijamaita alempi työn tuottavuus on kansantalouden suurin ongelma. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan, Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla, erityisesti tietointensiivisissä palveluissa. Panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen tarvitaan nopeasti.

Esimerkkejä seuraavalla hallituskaudella tarvittavista toimista:

• Panostetaan osaamiseen ja TKI:hin. Seuraavan hallituksen tulee nostaa TKI-panokset 4% BKT:sta.
• Varmistetaan ennakoitava investointiympäristö tekemällä pitkäaikaista johdonmukaista politiikkaa.
• Sujuvoitetaan ja nopeutetaan lupaprosesseja sekä karsitaan turhaa byrokratiaa.
• Keskisuuret yritykset tarvitsevat kunnianhimoisen toimenpideohjelman.
• Lasketaan ansiotuloverotusta ja lisätään siten ihmisten ostovoimaa. Kevennys voidaan rahoittaa osin haittaverojen kiristämisellä.
• Helpotetaan yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdoksia. Näin turvaamme työpaikkoja ja mahdollistamme uusia kasvutarinoita koko kansantalouden hyödyksi.
• Kannustetaan yrittäjyyttä ja riskinottoa mm. verotuksen keinoin.
• Helpotetaan työntekijöiden palkkaamista mikroyrityksissä niin, että yksin yrittämisestä työnantajaksi siirtyminen on helpompaa.

Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä Suomesta hyvinvoinnin ja talouden pikkujättiläinen vaarantamatta hyvinvointiyhteiskuntaamme ja sen palveluita. Tämä vaatii paitsi kaikkien panosta, myös sopimista. Tulen omalta osaltani edistämään tämän kirjoituksen teemoja, jos äänestäjät näin päättävät.

Muista äänestää!