Yhteiskunta ei kehity huutamalla kovempaa

16.11.2026

Luin mielenkiinnolla Antti Herlinin haastattelun Helsingin Sanomien Visiossa. Harvoin tulee vastaan haastattelua, jossa niin moni ajatus tuntuu sellaiselta, jonka äärelle olisi syytä pysähtyä. 

Huomaan jakavani Herlinin kanssa monia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan yhteiskuntamme on menossa – ja ennen kaikkea siitä, mitä meidän pitäisi tehdä toisin.

Elämme aikaa, jossa mielipiteistä on tullut ikään kuin tosiasioita, "faktoja". Kärjekkäimmät väitteet saavat eniten huomiota, vastakkainasettelu ruokkii itseään ja asiallinen keskustelu tuntuu jäävän sivuun. Olemme unohtamassa jotakin olennaista: erimielisyys ei ole ongelma. Kyvyttömyys käydä erimielisyyksistä aitoa keskustelua ja etsiä yhteistä ratkaisua sen sijaan on.

Yhteiskunta ei kehity huutamalla kovempaa kuin muut, leimaamalla eri mieltä olevia tai etsimällä jatkuvasti syyllisiä. Yhteiskunta kehittyy kuuntelemalla, perustelemalla, oppimalla ja etsimällä yhteistä näkemystä ja ratkaisuja myös silloin, kun näkemykset ovat erilaisia.

Se mitä kipeästi tarvitaan niin päättäjiltä kuin äänestäjiltäkin, on kykyä ajatella itsenäisesti, suhteuttaa asioita, tunnistaa omat ennakkoluulot ja ymmärtää myös toisten näkökulmia. Toiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Liian usein yhteiskunnallisessa päätöksenteossa katse on seuraavissa vaaleissa, seuraavassa mielipidemittauksessa tai seuraavassa väittelyssä. Samalla merkittävät kysymykset jäävät odottamaan. Väestön ikääntyminen, julkisen talouden kestävyys, työn ja yrittämisen edellytykset, kilpailukyky sekä ilmastonmuutos eivät ratkea lyhyen aikavälin tempuilla. Ne vaativat johdonmukaisia päätöksiä, kykyä nähdä kokonaisuuksia ja ennen kaikkea vastuunkantoa myös tulevista sukupolvista.

Taloudellinen hyvinvointi ei synny itsestään. Se syntyy yrityksissä, investoinneissa, osaamisessa, uudistumisessa ja ihmisten halussa rakentaa jotakin uutta. Siksi meidän pitäisi keskustella enemmän siitä, millaisilla kannustimilla luomme Suomeen kasvua, työpaikkoja ja menestymisen edellytyksiä.

Samalla on uskallettava tehdä vaikeitakin päätöksiä.

Hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää, että sen taloudellinen perusta on kunnossa. Jaan Herlinin huolen ja olen surullinen siitä ajatuksesta, että emme näytä oppivan historiasta. Ihmiskunta on saavuttanut valtavasti, ja käytössämme on enemmän tietoa ja kokemusta kuin koskaan. Silti toistamme samoja virheitä, kärjistämme ristiriitoja ja annamme lyhytnäköisten tavoitteiden ohjata päätöksentekoa.

En halua suhtautua tulevaisuuteen  negatiivisesti tai vain huolestumisen kautta. Jokainen päivä on mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin aiemmin. Meillä on edelleen kaikki edellytykset rakentaa parempaa yhteiskuntaa, jos vain löydämme uudelleen kyvyn keskustella ja sopia.

Emme tarvitse lisää vastakkainasettelua, äänekkäitä populistisia mielipiteitä, vaan parempaa ajattelua ja perusteltua keskustelua. Tarvitsemme ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella pidemmälle kuin seuraavaan uutisotsikkoon tai vaalikauteen. Ennen kaikkea tarvitsemme enemmän malttia, suhteellisuudentajua ja uskoa siihen, että järkevällä yhteistyöllä voimme edelleen rakentaa ja kehittää parempaa yhteiskuntaa.

Share